Huh, mikä synnytys!

Tässä jatkoa eiliseen. Kolmannen pennun jälkeen ei siis alkanut kuulua seuraavaa. Aluksi Fani lepäili, mutta alkoi supistella normaalisti. Työnnöistä huolimatta pentu ei tullut ulos. Sain tunnusteltua, että pentu on perätilassa, mutta en saanut jaloista kiinni. Lähdimme eläinlääkäriin, jossa Fani laitettiin oksitosiinitippaan. Eläinlääkärin avustuksella pentu saatiin ulos, mutta valitettavasti liian myöhään. Napanuora oli irronnut ja pentu oli ehtinyt kuivua. Kauniista tytöstä tuli enkelikoira. Fani röntgattiin ja yksi pentu näkyi. Lähdimme tipan kanssa kotiin odottelemaan, josko pentu syntyisi luonnostaan. Valitettavasti Fani oli aivan poikki liki vuorokauden synnytyksestä. Eläinlääkäriin takaisin eikä perätilassa olleelle pennulle annettu paljon toivoa. Niin vain kävi, että vetoavustuksella viimeinenkin poika saatiin hengissä ulos. Reipas kaveri painoi 450g. Fani on tosi väsynyt, mutta hoitaa pennut erinomaisesti.